Kamppailu tiedon herruudesta Wikipediassa

Yhteenveto. Wikipediassa kilpailevia näkemyksiä edustavat sensuroivat toistensa kirjoittamia tekstejä. Analysoin kamppailua kahden tapauksen avulla.

Jos tieto on valtaa, voi olettaa että siitä käydään valtakamppailujakin. Tiedon herra vaikuttaa siihen, mistä aineksista muut tekevät johtopäätöksiään; hän siis voi vaikuttaa kaikkien tiedon ulottuvilla olevien maailmankuvaan. Aiemmin valtakamppailut hoidettiin siististi suljettujen ovien takana, mutta tietoverkot ovat muuttaneet asian. Nyt valtakamppailut ovat jokaisen nähtävillä, jos vain haluaa katsoa. Katsotaanpa mitä tapahtuu verkon enemmän kuin puolivirallisessa tietosanakirjassa, Wikipediassa.

Tapaus 1

Käykääpä katsomassa Lynnin ja Vanhasen kirjan IQ and Global Inequality Wikipedia-artikkeli. Erityisesti kannattaa lukea kappale National IQ and QHC values.

No niin. Luettuanne huomasitte varmaan saman kuin minäkin. Kappaleessa sanotaan:

In the chart below, these estimates have been marked with an asterisk (*). The chart also includes the measured and estimated IQs from IQ and the Wealth of Nations.

Mutta mitä ihmettä? Mitään taulukkoa ei ole alla. No, monestihan nuo wikipedia-sivut ovat keskeneräisiä, ja niistä puuttuu aineistoa jonka joku on aikonut saattaa näkyville mutta sitten on into tai aika loppunut kesken.

Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole kyse siitä. Taulukko on kyllä ollut sivulla pitkään, mutta sitten joukko Wikipedian käyttäjiä on sen tietoisesti poistanut kerta toisensa jälkeen. Tämä selviää sivun historiasta.

Taulukko on poistettu talvella ja keväällä 2012 yli 20 kertaa, ja yhtä vaille yhtä monesti se on sinne palautettu. Sensorit perustelevat toimiaan sellaisilla lauseilla kuin “wikipedia is not a place to legimize sketchy research” (wikipedian kirjoittajanimimerkki ArtifexMayhem), ja tiedon takaisintuojat sellaisilla kuin “Legimize? The data is from the book the article is about. Nowhere is the data being claimed as ‘legitimate’.” (Blood-wiper). Kiivaimmillaan vääntö on  ollut maaliskuussa, jolloin sivuun on tehty kolmisenkymmentä pelkästään tuon taulukkoon ja sitä havainnollistavien kahden kuvan poistoa ja takaisin lisäystä.

Seuraavassa tuo tunteita kiihdyttänyt taulukko:

Country/Territory IQ (2002)[2] IQ (2006)[1] PPP-GNI per capita 2002[1] QHC[1]
 Hong Kong 107 108 27,490 60.8
 Singapore 103 108 23,730 60.7
 Japan 105 105 27,380 71.4
 Republic of China (Taiwan) 104 105 23,400 79.4
 South Korea 105 104 16,960 75.4
 Bosnia and Herzegovina N/A 102 20,800 61.4
 Italy 102 102 26,170 78.9
 Iceland 98* 101 29,240 80
 North Korea 105* 101* 1,000 38
 Switzerland 101 101 31,840 82.2
 Austria 102 100 28,910 80.7
 People’s Republic of China 98 100 4,520 39.7
 Luxembourg 101* 100* 53,230 76.4
 Netherlands 102 100 28,350 82.8
 Norway 98 100 36,690 89
 United Kingdom 100 100 26,580 76.7
 Germany 102 99 26,980 78
 Belgium 100 99 28,130 84.1
 Canada 97 99 28,930 77.8
 Estonia 97* 99 11,630 64.5
 Finland 97 99 26,160 85.1
 Mongolia 97* 99 1,710 48.1
 New Zealand 100 99 20,550 76.2
 Poland 99 99 10,450 62.7
 Sweden 101 99 25,820 82.9
 Andorra N/A 98* 19,000 58.7
 Spain 99 98 21,910 75.8
 Australia 98 98 27,440 82.8
 Czech Republic 97 98 14,920 64.5
 Denmark 98 98 30,600 85.4
 France 98 98 27,040 78.1
 Hungary 99 98 13,070 64.1
 Latvia 97* 98* 9,190 65.5
 United States 98* 98* 36,120 86.6
 Belarus 96* 97* 5,500 57.2
 Croatia 99 97 10,000 61.7
 Malta 95* 97 17,710 66.4
 Russia 96 97 8,080 64.5
 Ukraine 96* 97* 4,800 61.8
 Moldova 95* 96* 1,600 46.2
 Slovakia 96 96 12,590 63.2
 Uruguay 96 96 7,710 64
 Israel 94 95 19,000 75.3
 Portugal 95 95 17,820 67
 Armenia 93* 94* 3,230 50.2
 Georgia 93* 94* 2,270 51.2
 Greece 95 94 18,770 76.1
 Kazakhstan 93* 94* 5,630 49
 Romania 94 94 6,490 53
 Vietnam 96* 94* 2,300 39.6
 Argentina 96 93 10,190 64.7
 Bulgaria 93 93 7,030 59.1
 Malaysia 92 92 8,500 78.5
 Ireland 93 92 29,570 52.1
 Brunei 92* 91* 19,210 50.8
 Cambodia 89* 91* 1,970 28.6
 Cyprus 92* 91* 18,650 67.6
 Lithuania 97* 91 10,190 65.4
 Republic of Macedonia 93* 91* 6,420 54.4
 Albania 93* 90* 4,960 51.2
 Bermuda N/A 90 36,000 75.8
 Chile 93* 90 9,420 59.5
 Kyrgyzstan 87* 90* 1,560 48.1
 Suriname 91 90 6,590 50.6
 Turkey 92 90 6,300 50.2
 Mexico 87 90 12,500 52.9
 Cook Islands N/A 89 5,000 45.7
 Costa Rica 91* 89* 8,650 53.7
 Libya 90 89 21,570 72.3
 Laos 89* 89 1,660 24.9
 Mauritius 81* 89 10,820 52.2
 Thailand 91 89 6,890 50.3
 Ecuador 80 88 3,340 47.4
 Indonesia 89 88 3,600 40.1
 Samoa 87 88 5,570 49.7
 Tunisia 87* 88 6,440 40.6
 Algeria 85 87 5,530 39.9
 Azerbaijan 87* 87* 3,010 47.2
 Bolivia 85* 87 2,390 49.7
 Brazil 87 87 7,450 51.1
 East Timor N/A 87* 3,940 46.7
 Guyana 84* 87* 3,070 40.2
 Iraq 87 87 1,027 30.7
 Philippines 86 87 4,450 51.6
 Syria 87 87 5,348 38.9
 Tajikistan 87* 87* 1,640 27.5
 Turkmenistan 87* 87* 4,780 41.7
 Uzbekistan 87* 87* 1,640 39.4
 Kuwait 83* 86 17,780 49.9
 Seychelles 81* 86* 18,232 60.6
 Tonga 87 86 6,820 40.5
 Burma 86* 85 930 42.4
 Cuba 85 85 5,259 46.2
 Fiji 84 85 5,330 51.9
 Kiribati 84* 85* 800 37.1
 New Caledonia N/A 85 21,960 54.9
 Peru 90 85 4,880 49.2
 Trinidad and Tobago 80* 85* 9,000 52
 Afghanistan 83* 84* 700 13.2
 Belize 83* 84* 15,960 56.1
 Colombia 88 84 5,490 44.2
 Egypt 85 84 3,810 37.3
 Federated States of Micronesia 84* 84* 6,150 48.4
 Iran 84 84 6,690 40.2
 Jordan 87* 84 4,180 43.4
 Lebanon 87 84 4,900 55.8
 Marshall Islands 84 84 1,600 44.2
 Morocco 85 84 2,000 39.9
 Pakistan 81* 84 1,730 31.7
 Panama 84* 84* 1,960 26.2
 Paraguay 85* 84 6,060 56.6
 Puerto Rico 84 84 4,590 45.2
 Saudi Arabia 83* 84* 15,800 63.6
 Solomon Islands 84* 84* 12,660 44.1
 The Bahamas 78* 84* 1,590 41.5
 United Arab Emirates 83* 84* 24,030 48.8
 Vanuatu 84* 84* 2,850 31.4
 Venezuela 88* 84 5,220 47.4
 Bahrain 83* 83* 16,190 49.3
 Bhutan 78* 83 1,969 24.1
 Maldives 81* 83 4,798 38.5
 Oman 83* 83* 13,000 40.6
 Yemen 83* 83 800 24.5
 Bangladesh 81* 82* 1,720 29.8
 Dominican Republic 84* 82 6,270 46.8
 Qatar 81 82 19,650 56.3
 Madagascar 79* 82 730 28.6
 Honduras 84* 81 2,540 41.9
 Papua New Guinea 84 81 2,180 38.4
 Nicaragua 84* 81* 2,350 41.3
 Northern Mariana Islands N/A 81 12,500 51.3
 Barbados 78 80 14,660 60.9
 El Salvador 84* 80* 4,790 42.6
 Guatemala 79 79 4,040 34.6
 India 81 79 2,844 25.6
 Sri Lanka 81* 79 3,510 47.7
 Nepal 78 78 1,370 26.9
 Comoros 79* 77* 1,640 24.6
 Cape Verde 78* 76* 4,920 40.5
 Mauritania 73* 76* 1,790 20.5
 Sudan 74 73 1,740 24.6
 Uganda 73 73 1,360 25.4
 Chad 73 72 1,010 20.4
 Kenya 72 72 1,010 27.3
 South Africa 72 72 9,810 38.3
 Tanzania 72 72 580 23.2
 Ghana 71 71 2,080 33.7
 Grenada 75* 71* 6,600 45.3
 Jamaica 72 71 3,680 46.5
 Saint Vincent and the Grenadines 75* 71 5,190 48.4
 Zambia 77 71 800 21.8
 Antigua and Barbuda 75* 70* 10,390 53.2
 Benin 69* 70* 1,060 20.5
 Botswana 72* 70* 7,740 29.4
 Namibia 72* 70* 6,880 31.1
 Rwanda 70* 70* 1,260 18.5
 Togo 69* 70* 1,450 26
 Burundi 70* 69* 630 15.2
 Côte d’Ivoire 71* 69* 1,450 18.1
 Malawi 71* 69* 570 24.3
 Mali 68* 69* 840 13.4
 Niger 67* 69* 800 13.5
 Nigeria 67 69 800 27.3
 Angola 69* 68* 1,840 13.7
 Burkina Faso 66* 68* 1,090 10.7
 Djibouti 68* 68* 2,040 22
 Eritrea 68* 68* 1,040 21.4
 Somalia 68* 68* 500 15.2
 Swaziland 72* 68* 4,730 22.2
 Dominica 75* 67 4,960 48.8
 Guinea 63 67 2,060 22.5
 Guinea-Bissau 63* 67* 680 20.3
 Haiti 72* 67* 1,610 20.4
 Lesotho 72* 67* 2,970 24.3
 Liberia 64* 67* 1,000 21.2
 Saint Kitts and Nevis 75* 67* 10,750 45.5
 São Tomé and Príncipe 59* 67* 1,317 37.9
 Senegal 64* 66* 1,660 20.7
 The Gambia 64* 66* 1,540 21.3
 Zimbabwe 66 66 2,180 25.2
 Republic of the Congo 73 65 630 17.9
 Cameroon 70* 64 1,910 23.1
 Central African Republic 68* 64 1,170 19.1
 Democratic Republic of the Congo 65 64 700 26.9
 Ethiopia 71 71 780 29.7
 Gabon 66* 64* 5,530 32.2
 Mozambique 72* 64 990 18
 Sierra Leone 64 64 500 13.8
 Saint Lucia 75* 62 4,950 51.1
 Equatorial Guinea 59 59 9,100 30.4

In summer 2010 Lynn updated the IQ scores presented in the book, calculating national IQ scores for 25 countries which had previously been estimated only from neighboring nations, and revising national IQ scores for 16 other countries.[19]

Ylläoleva viite [19] on seuraava: Mankind Quarterly, Vol. 50, No. 4 (Summer 2010) pp. 275-296, “National IQs updated for 41 Nations”, Richard Lynn. http://www.mankindquarterly.org/summer2010_lynn.html

Seuraava sivulta poistettu kuva havainnollistaa yhtä mahdollista syytä miksi taulukko poistettiin


Estimated national average IQs according to IQ and Global Inequality.

  ≤65
  70
  75
  80
  85
  90
  95
  100
  ≥105
  N/A
(Värit tippuivat kopioinnissa, mutta väriskaala menee siten, että mitä matalampi, sitä punaisempi, ja mitä korkeampi, sitä sinisempi).

Rauhaan ei jäänyt sensoreilta myöskään Lynnin ja Vanhasen QHC-indeksiä havainnollistava kuva – ehkä siitä syystä, että se osoittaa huomattavaa samankaltaisuutta yllä olevan älykkyysosamääräkuvan kanssa:


Richard Lynn and Tatu Vanhanen’s QHC index.

   11
   15
   20
   30
   40
   50
   60
   70
   80
   85
   89
   N/A

Tuo kiistelty taulukko ei ole Lynnin ja Vanhasen omien tutkimusten tulosta, vaan se on yhteenveto lukuisista eri maissa tehdyistä älykkyysmittauksista. Lähteinään Lynn ja Vanhanen käyttävät referoituja tieteellisiä julkaisuja. Joistakin maista ei älykkyysmittauksia ole ollut saatavilla, ja Lynn ja Vanhanen ovat arvioineet ihmisten keskimääräisen älykkyyden näissä maissa naapurimaiden tuloksien perusteella; tätä he ovat perustelleet sillä, että maan keskiälykkyyden korrelaatio naapurimaiden keskiälykkyyteen on korkea (0,913).

Taulukko ei siis ole summittaisen tai hataran (sketchy) tutkimuksen tulosta, vaan on yhteenveto referointiprosessin läpäisseistä tutkimuksista.

Toki taulukon voi kyseenalaistaa erilaisilla perustelilla. Esimerkiksi käytetyt älykkyystestit saattavat olla kulttuurisidonnaisia; mahdollisesti eri maissa on käytetty eri älykkyystestejä, jolloin tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia; ja niin edelleen. Tätä kyseenalaistamista eivät sivua sensuroineet kuitenkaan tehneet, vaan päätyivät epämiellyttävän tiedon poistamiseen.

Syntyykin vaikutelma, että taulukko on sensuroitu sen sisällön vuoksi. Se, että eri maiden asukkaiden välillä olisi merkittäviä eroja keskiälykkyydessä, ja että Saharan eteläpuoleisen Afrikan valtiot pärjäisivät erityisen huonosti tällaisessa vertailussa, on luultavasti ollut joillekin liikaa. Vielä pahempi on voinut olla noista taulukoista ja kartoista tehtävissä oleva johtopäätös, että maan heikko pärjääminen inhimillisen kehityksen mittareilla näyttää olevan yhteydessä matalaan keskiälykkyyteen kyseisessä maassa.

Miksi sitten juuri erot kansakuntien keskiälykkyyksissä herättävät tuollaisen kiihkeän sensuurivimman? Kansakuntien väliset erot esimerkiksi keskipituudessa tai ihon keskimääräisessä tummuudessa eivät herätä vastaavia intohimoja. Luulen että älykkyys on henkisistä eroista eniten se, jossa eroja ei haluta nähdä.

Kyse voi olla siitä, että älykkyydestä puhuttaessa  ollaan ikään kuin ihmisyyden ytimessä, siinä mikä erottaa meidät muista eläimistä. Kun ihmisen nousun on mahdollistanut muihin eläinlajeihin verrattuna korkea älykkyys, ajatellaan ehkä että tyhmempi ei olisi niin ihminen kuin muut. Lisäksi älykkyys (luovuuden ohella) on muodostunut ihmisten (yksilöiden) välisen paremmuusvertailun keskeiseksi osaksi. Omasta mielestäni ihmisyyden määrittävät tavanomaisen variaation puitteissa enemmän muut seikat kuin älykkyys, mutta ei siitä tässä sen enempää; sanon vain sen, että tällä perusteella ihmisiä arvottavat ovat itsekin eriarvoistajia.

Toinen mahdollisuus on että älykkyydessä ei haluta nähdä eroja ihmisryhmien välillä ideologisista syistä. Jos vasemmistolainen aate sanoo ihmisryhmiä tasavertaisiksi mutta tutkimukset puhuvat toista, tutkimukset ovat väärässä. Kun tasavertaisuus määritellään keskeisen kyvyn, älykkyyden, kautta, muunlaisesta johtopäätöksestä seuraisi kestämätön ristiriita. Filosofiselta kannalta on kuitenkin kestämätöntä asettaa tasavertaisuuden edellytykseksi yhtä suurta älykkyyttä, koska silloin esimerkiksi matalamman älyn omaavia suomalaisia ei voisi pitää tasavertaisina korkeamman älykkyyden omaavien kanssa. Mielestäni on ihan mahdollista – ja loppuun asti ajateltuna luontevaakin – olla vasemmistolainen ja silti myöntää että ihmisryhmien välillä on eroa keskimääräisessä älykkyydessä, mutta tämäkin on toisen keskustelun paikka.

Uskovilla kristityillä ja muslimeilla on helpompaa: heidän ihmisarvonsa ei määrity älykkyyden tai muiden henkilökohtaisten kykyjen kautta, vaan heidän ihmisarvonsa on antanut heidän jumalansa heidän uskonsa kautta. Samoin vanhanajan heimoajattelijoilla ja nationalisteilla oli helpompaa: heidän arvonsa määräytyi suurelta osin siitä, että he olivat oman suurenmoisen kansansa/klaaninsa/heimonsa jäseniä. Älyn korostuminen liittyy maallistumiseen ja heimoyhteisöllisyyden haihtumiseen: älykkyys, jollain tavalla mitattavana ominaisuutena, voidaan nähdä jollain tavalla tieteellisenä yksilön ihmisarvon mittarina. Tämän jälkeen ei tarvitse tehdä kuin ajatusvirhe, että kansakunnan kollektiivisesta ominaisuudesta – esimerkiksi keskiälykkyydestä – voidaan johtaa yksilön ominaisuus (älykkyys), ja annos antirasismin tunnepohjaista muotoa, niin ajatustulppa on valmis.

Kolmas mahdollisuus on, että ainakin jotkut sensuroijat arvioivat salaa lukujen olevan oikeita ja kuvaavan ihmisryhmien välisiä todellisia eroja keskiälykkyydessä, mutta pelkäävät ihmisryhmien välisten älykkyyserojen antavan aineksia rasisteille erirotuisten syrjintään. He siis yrittävät suojella ihmisiä oikeellisen (mutta heidän mielestään väärinkäytettävissä olevanI) tiedon haitoilta. Tietoa voi tietenkin käyttää väärin monella tapaa – esimerkiksi sellaista kemistiä voisi pitää vastuuttomana, joka jakelisi pomminteko-ohjeita jokapäiväisistä aineista internetissä teini-ikäisille. Kuitenkin nimenomaan oikeellisen tiedon kohdalla pitää olla poikkeuksellisen korkea kynnys sille, että sitä alettaisiin sensuroimaan sen haittojen takia. Pelko siitä, että tieto kansanryhmien välisistä älykkyyseroista vaikuttaisi rasistien ajattelumaailmaan (mitä ei ole tietääkseni missään havaittu), tai että se jopa ohjaisi heitä syrjimiseen, ei sellaiseksi riitä.

Tapaus 2

Edellä nähtiin että väestöryhmien älykkyyseroihin viittaaminen saattaa aiheuttaa sensurointimielialaa. Entäpä sitten väestöryhmien luokittelu, joka usein perustuu rodun käsitteeseen?

Wikipedian ihmisroduista kertova artikkeli on ulkoisesti siisti toisin kuin Lynnin ja Vanhasen kirjasta kertova. Mutta katsotaanpa jälleen historiaa.

Siellä näkyy olleen samanlainen tekstintoimituskamppailu kuin Lynnin ja Vanhasen kirjasta kertovassa artikkelissakin. Vilkaisu eroihin yhden version ja sen edeltäjän välillä kertoo mistä on kysymys.

Siinä missä edeltäjä SusanKravitz muotoilee

Among humans, race has no official named taxonomic status; all living humans belong to the same hominid subspecies, Homo sapiens sapiens.[7][8] Race can have taxonomic significance when used to describe human geographic variation. Social conceptions and groupings of races vary over time, involving folk taxonomies [10] that define essential types of individuals based on perceived traits, and also scientific taxonomies, based on trait clusters.

seuraaja Dougweller väittääkin

Among humans, race has no taxonomic significance; all living humans belong to the same hominid subspecies, Homo sapiens sapiens. Social conceptions and groupings of races vary over time, involving folk taxonomies [9] that define essential types of individuals based on perceived traits. Scientists consider biological essentialism obsolete,[10] and generally discourage racial explanations for collective differentiation in both physical and behavioral traits.

Dougweller on siis sitä mieltä, että rodun käsitteellä ei ole tieteessä taksonomista merkitystä, kun SusanKravitz viittasi siihen että rodun käsitteellä ei ole tieteessä virallista statusta. Dougweller on edelleen sitä mieltä, että rodun käsitteellä ei voi olla merkitystä ihmisten perimän maantieteellisessä vaihtelussa, ja hän on halunnut estää tällaisen ajatuksen siirtymisen artikkelin lukijoiden päähän. Hän myös haluaa välttää sen, että joku luulisi että ominaisuusklustereihin perustuvia tieteellisiä taksonomioita olisi tehty roturyhmittelyn tapaan, eli että jotkut ominaisuudet olisivat tietyissä ihmisryhmissä yleisempiä kuin joissain muissa ja että tämän perusteella voisi tehdä vielä tieteellisesti perustellun ihmisryhmien jaottelunkin. Vielä varmemmaksi vakuudeksi Dougweller lisää kappaleen

It is demonstrated that race has no biological or genetic basis: gross morphological features which traditionally has been defined as races (e.g. skin color) are determined by non-significant and superficial genetic alleles with no link to any characteristics, such as intelligencetalentathletic ability, etc. Race has been socially and legally constructed despite the lack of any scientific evidence for dividing humanity into racial baskets with any generalized genetic meaning.

Dougwellerin mukaan väestöryhmien välillä ei ole mitään perinnöllisiä eroja jotka voisivat selittää esimerkiksi mustien paremman pärjäämisen urheilussa esim. juoksulajeissa. Mielenkiintoista on, että hän ei perustele näkemyksiään minkään viitteen avulla.

Tässäkin tapauksessa poliittisesti korrektimpi kanta on voittanut, eikä artikkelissa näy enää viitteitä siihen, että rodun käsitteellä ihmisen yhteydessä olisi pohjaa nykyaikaisessa perinnöllisyystieteessä. Ylipäätään artikkelin nykyversion mukaan ihmisryhmien keskimääräisessä perimässä on eroja vain sellaisissa kohdissa, jotka vaikuttavat helposti havaittavissa oleviin keskimääräisiin eroihin esimerkiksi valkoisten ja mustien välillä (ihon väri, hiusten suoruus tai kähäryys jne.). Darwinistinen evoluutioteoria lähtee ajatuksesta että erot perimässä selittyvät ennen kaikkea sopeutumisesta erilaisiin olosuhteisiin, mutta artikkelista seuraa suoraan se johtopäätös, että sopeutumista on tapahtunut vain ulkonäön osalta. Tällainen sopeutumisen rajoittuminen pelkästään ulkonäköön olisi luullakseni evoluutiobiologeille melkoinen erikoisuus.

Tässäkin tapauksessa oleellista on, että jotkut haluavat – ilmeisesti ideologisista syistä – häivyttää mielikuvan että ihmisryhmien välillä voisi olla todellisia merkittäviä eroja. Erityisesti näitä sensoreita on luultavasti ärsyttänyt rodun käsite, mahdollisesti sen historiallisen painolastin takia.

Johtopäätöksiä

Tarkastelen tässä vain kahta tapausta, mutta samanlaisia säännönmukaisuuksia esiintyy muissakin Wikipedian artikkeleissa kuten  rodun ja älykkyyden suhdetta käsittelevässä.

Molemmille sensuurin kouriin joutuneille artikkeleille on yhteistä se, että poikkeavia näkemyksiä ei ole haluttu jättää esille edes vaihtoehtoina, jotka olisi sitten tieteellisiin tutkimuksiin viitaten ja loogisesti kumottu. Sensuroijat eivät ole täyttäneet edes Wikipedian tiedolle asettamaa vaatimusta eli lähteistämistä.

Jos estät ihmistä saamasta vääränlaista tietoa ja annat hänelle vain oikeanlaista, hän alkaa ajatella oikein. Ja vaikkei alkaisikaan, hänen ajattelunsa jää sekavammaksi, hän ei ehkä pääse ajattelussaan eteenpäin, eikä luultavasti rohkene vetää sellaisia johtopäätöksiä kuin muuten vetäisi. Tämä on luultavasti se päättely, joka on ohjannut totalitaristiset valtiot kaikkialla maailmassa sensuroimaan omalta kannaltaan epämiellyttäviä tietoja ja ajatuksia pois ihmisten ulottuvilta.

Mutta ovatko sensuroijat noin rationaalisia? Jotkut ehkä ovat, mutta voisiko joillain muilla olla kyse enemmän tunteista? Siis siitä, että omalta kannalta vastenmieliset väitteet ja näkemykset siivotaan pois ihmisten silmistä. Olisiko kuitenkin kyse myös siitä, että ne siivotaan pois omista silmistä? Kun ei tarvitse katsella omaa maailmankuvaa rikkovia tekstejä, ei tarvitse turhautua kognitiivisen dissonanssin takia.

Oli miten oli, ajattelun ja keskustelun monimuotoisuuden ja diversiteetin kannalta sensurointi on pahasta. Ajattelu ja tiede eivät mene eteenpäin, jos niitä ei ruokita vaihtoehtoisilla näkemyksillä, vaikka nuo vaihtoehdot olisi esitetty vain kumottavina tai kumottuina, “väärinä” käsityksinä. Erityisen tärkeää vaihtoehtojen esittäminen olisi Wikipediassa, jota jotkut pitävät nykyään eräänlaisena tiedon standardina. Siksi ideaali olisi että sieltä etenkin kiistanalaisissa asioissa löytyisi asioista esitetyt näkökulmat sekä niitä tukevat ja heikentävät seikat. Vaihtoehtojen sensurointi myös tuottaa lukijalle vaikutelman, että sellaisessa asiassa vallitsee yksimielisyys ja varmuus jossa ne eivät vallitse.

Sensuurin takia Wikipedia ei täytä kattavalta tiedonlähteeltä kohtuudella edellytettäviä puolueettomuuden, tasapainoisuuden, diversiteetin ja luotettavuuden vaatimuksia. Siksi Wikipedian käyttöä tiedonlähteenä kannattaa harkita tapauskohtaisesti.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s